tiistai 24. helmikuuta 2015

Kengät talven touhuihin

Alkutalvesta päätin että tänä talvena ei uusia kenkiä osteta, koska niitä löytyy joka lähtöön. Mutta lumen tultua totesin olleeni väärässä, yksille kengille olisi oikeasti tarve. Multa nimittäin uupui kunnon kengät lumessa touhuiluun. Kengät joissa oli tarpeeksi vartta olivat joko liian kylmät tai kastuivat heti, tai sitten oli vastaavasti liian lyhyet varret. 

Vastaus ongelmaan tuli vastaan Honkkarissa :D

Näillä kengillä ei näitä ongelmia vielä ole vastaan tullut. Tosin tuolle pihan luistinradalle ei näilläkään taida mahtaa mitään..

torstai 19. helmikuuta 2015

Tehokas päiväuniaika

Molemmat lapset unilla, mitä tekee äiti? Siivoaa kahden päivän tiskit ja sotkut keittiöstä? Järjestää pyykit koska pikkuisella on kohta kaikki pyjamat pyykissä? Lepää itsekin?

Ei, vaan katselemalla netissä hauskoja videoita.




Lisää näitä niin osuvia videoita löytyy täältä.

maanantai 16. helmikuuta 2015

Tissipäivä

Alli on näinä parina viikkona tavannut nukkua aamuisin melko pitkään ja syömisen jälkeen vielä jatkanut unia. Aatun päikkäriaikakin on yleensä mennyt nukkuessa. Syönyt aamupäivien aikana vain pari kertaa, illat puolestaan taasen viettänyt rinnalla. Mutta tänään, kun olin ensimmäistä kertaa lasten kanssa kolmisin kotona, ja kun olisi pitänyt siivota ja leipoa huomista varten, ei tämä tuttu kuvio toteutunutkaan. Tietenkään sitä nyt ei vielä pariviikkoisen kanssa voi puhua mistään vakiintuneesta rytmistä, mutta miten se sattuikin juuri tänään olemaan se erilainen päivä.. Aatukin heräsi poikkeuksellisen aikaisin, puoli kahdeksalta, mutta ajattelin että ehditäänpä ainakin hoitaa aamutoimet rauhassa kaksin. Mutta mitä vielä, tyttö heräsi kun puurot oli vielä jäähtymässä. Ja aamun ja aamupäivän vietti syömässä tai muuten sylissä. Eikä puhettakaan että olisi juuri nukkunut muutamaa minuuttia kauempaa, kun ihan kaamea nälkä taas yllätti. Muutenhan voisin sylitellä vauvaa vaikka koko ajan, mutta Aatu kaipaa osansa huomiosta ja ajasta, ja on vielä niin pieni itsekin että selitä siinä nyt sitten ettei äiti nyt voi tulla leikkimään.. Onneksi aamupalan jälkeen vauva nukkui edes hetken pidempää niin ehdittiin Aatun kanssa hetki touhuta. Ja onneksi äiti tuli töiden jälkeen auttelemaan niin sain edes jotain tehdyksi. Ja onneksi on pakastealtaiden herkut ;)
halit ♥
Kuinkahan tutuksi tämä riittämättömyyden tunne ja toive että voisi jakautua kahdeksi vielä tuleekaan? 

perjantai 13. helmikuuta 2015

Pesunukkaa

Löysin taasen vähän roikkumaan jääneen luonnoksen, mutta eipähän tilanne ole muuksi muuttunut..

Vauvan vaatteita saa pestä melko tiuhaan, ellei sitten omaa tarpeeksi runsaslukuista vaatevarastoa, mikä ainakin omasta mielestä taasen on vähän turhaa.

Pesujen myötä tulee tietysti pesunukkaa. Ärsyttävästi toisissa pesunukkaa näkyy heti parin pesun jälkeen, toiset säilyvät hyvinä vielä seuraaville pikkusille.

Sattumalta kerran pyykkiä korjatessa huomasin aika isonkin eron Aatun muutamassa eniten käytetyssä bodyssa, kaikkia käytetty ja pesty suunnilleen yhtä ahkerasti. Eniten meillä onkin käytössä näitä perusmerkkejä; Seppälä, Lindex ja KappAhl (nyt kyseessä KappAhl Kaxs -merkin body). Eipäs tullut yhtään Henkkamaukkaa tuolloin vertailuun, niitäkin meiltä löytyy :o


Oho, Seppälän body on kuin uusi kun taas Lindex ja KappAhl aikamoisen nukkaisia.
Harmillista että Seppälässä on todella niukka valikoima vauvanvaatteita, ainakin näissä meidän liikkeissä..


tiistai 10. helmikuuta 2015

Kevätkö se on?

Ulkona paistaa ihana aurinko. Mieli tekisi ulos mutta pikkuisen kanssa pitää vielä hetki odottaa. Ehkä tuo aurinko suvaitsee näyttäytyä jatkossakin niin päästään siitä nauttimaan mekin. Ainakin sitten kun on oikeasti kevät, sillä tämä taitaa nyt vaan olla pientä esimakua siitä, eiköhän se talvi vielä muistuta olemassaolostaan moneen kertaan. Ja niinhän se pitää ollakin. Vasta saatiin pihalle "lumilinna" tehtyä ja mäenlaskuunkin olisi tarkoitus mennä, jos jostain lähinurkista löytyisi siihen sopiva mäki. 
Ja vaikkei vielä kevät olekaan niin ihan mahtavaa miten valon määrä on lisääntynyt, ei ole kauaakaan kun Aatun herätessä päikkäreiltä oli jo ihan hämärää, ja nyt valoisuutta riittää vielä pitkälti myöhempään ♥


Päivät on sujuneet rauhallisesti. Vauva nukkuu pitkiä pätkiä, ja pitää sen jälkeen kunnon syömingit välillä torkahtaen ja taas jatketaan. Tässä yksi ilta vietin käytännössä rinta paljaana koko illan :D. Aatu on vähän kiukkuisempi kuin normaalisti, kitisee jos jonkinmoisista "vastoinkäymisistä" minkä olen tulkinnut johtuvan uudesta perheenjäsenestä, mutta siskoa kohtaan on ollut oikein nätisti. Olisi ihana ottaa Aatu enemmän mukaan vauvanhoitoon, mutta paljoa ei ole mitä osaisi tuonikäisen vielä antaa tehdä. Mutta yhdessä ollaan harjattu vauvan tukkaa ja sukat ottaa pois jalasta, ja varmaan jatkossa saa/joutuu kuskailemaan siskon tuttia tai harsoa kun ne kuitenkin jonnekin tuppaavat aina unohtumaan.
Ja saa sisko aina välillä pusunkin ♥

maanantai 9. helmikuuta 2015

Sairaalakassi

Seuraava teksti oli tarkoitus julkaista ennen sairaalaan lähtöä, mutta ei sitten ehtinytkään :D

***

Kassia ei siis vieläkään ole pakattu, mutta vähän olen jo tavaroita haalinut kasaan. Ja hyvin mietitty on puoliksi tehty eiks ni.
Ja ainakin ajatuksissa sisältö on aikalailla eri kuin viimeeksi :D

Viimeeksi mukana oli isohko kassi täynnä tavaraa, mm muutamat vaihtovaatteet jotta voin osastolla olla omissa vaatteissa, enkä sairaalan yöpuvussa koko aikaa. Just joo. Mukana oli myös jokunen lehti joita voin selailla jos vaavi sattuisi kovasti nukkumaan. Taisin nukkua itsekin, tai sitten vaan katsella sitä nukkuvaa ihanuutta. Ja tarvittaessa osastolta löytyy lehtiä selattavaksi. Taisipa mukana olla jotain purtavaakin, mutta osastollahan oli ruokaa tarjolla ympäri vuorokauden. Mukana taasen ei ollut liivinsuojia, enpä arvannut että maitoa tulisi siten että olen siinä kainaloista napaan. Imetysliivit kyllä oli, mutta "perusmallit", joten epämukavat päällä. Ja ilman liivinsuojia ne ois ollu heti entiset. 

Tällä erää mukaan lähtee
Neuvolakortti
Kamera, kännykkä ja näiden laturit.
Parit mukavat imetysliivit ja liivinsuojia
Hygieniatarvikkeet
Kotiinlähtövaatteet
Öö..Oisko ne siinä? 


Ville tuopi sitten vaaville vaatteet. Siinä onkin ollut enemmän haastetta. Kesävauva tuli keveästi kotiin, mutta mitä kaikkea tämmöselle talvivauvalle tarviikaan? Ja pitäiskö sen oikeesti mahtua noihin viiskymppisiin, ettei vaan ois pesussa kutistunu? On niin hirvittävän pienen näköisiä, josko varoiksi pakkaisi mukaan isompiakin.. :D

Neuvolasta saatu vihkonen antaa ohjeena sairaalakassin sisällöksi aika hassuja juttuja, ainakin mun mielestä. On nimittäin mm kirjepaperia ja -kuoria, kirjoitusvälineet ja postimerkkejä, kylpytakki ja tohvelit (tokihan omat olisi miljoonasti mukavammat mutta kannattaako ne sinne rahdata), kamera ja filmiä ja videokamera ja kasetti. Hmm..miltähän vuodelta tämä on?

***

Kassi tuli tosiaan pakattua ihan viime metreillä. Totesin nimittäin lapsivesien mentyä että nyt olisi ehkä aika vihdoin pakata.. Onneksi oli valmiiksi kuitenkin mietitty ;) 
 Näin jälkikäteen voin todeta että ihan sopivasti oli tällä erää tavaraa mukana, ainut jonka unohdin oli ponnari ja senkin sai Ville sitten tuotua. Mitään muuta en kaivannut lisää eikä mitään ollut ylimääräistä. Ensi kerralla (hahhah) pärjätään siis samoilla ;)

lauantai 7. helmikuuta 2015

1½ vuotias

Voi apua kun tämä aika menee, mun pieni vauva on jo puolitoistavuotias touhukas jätkä. Päivät menee puuhaillessa, ja koko ajan tuntuu oppivan uutta. Ja ylettävän korkeammalle, kohta tulee työpöydällä seinä vastaan että saisi tavaroita ulottumattomiin ;D

Aatu on innokas auttamaan. Nostelee pyynnöstä koirien kupit ja antaa ne sitten koirille takaisin kunhan saa niihin ruoan laitettua. Yksi päivä piti saada itse laittaa ruokakin, Aatun mielestä koirat vaan olisi tarvinnu hippasen enemmän papuja mitä normaalisti. Myös tiskikoneen tyhjennys on meidän yhteistä puuhaa, ainakin aterimet tyhjentää laatikkoon, vaikkei ne siellä oikeille paikoille vielä löydäkään, mutta onko tuon niin väliä, ja välillä kantelee lautasiakin kaappiin laitettavaksi. "Auttaa" myös lattialta tai tuolilta ylös kädestä kiskoen.

Osaa vaatia haluamaansa, syliin halutessa kääntää jaloista että ollaan oikein päin ja sitten kädet ojossa odottaa että otetaan syliin, tai hakee kädestä pitäen leikkimmään tai minne haluaakaan, taputtaa paikkaa vierellänsä kun haluaa että siihen tullaan istumaan.


Matkii tekemisiä, ilmeilee ja hassuttelee.

Muutamia sanoja tulee, ainakin kurkku, pappa, kukka (joksin tämä on jotenkin kummasti muuttunut ja sanookin nykyään "kukki" vaikka aikaisemmin sanoi kukka :o ), kiitti, kala, kuua (kuuma), kakka (osaa kertoa koska se on pöksyssä, tosin nykyään myös pissi on kakka), kiivi. Suurin osa k-sanoja, meneeköhän se useinkin niin että valikoituu jokin tietty kirjain? Epäselvemmin mutta niin että ainakin kotiväki ymmärtää on koia (koira), pylly ja mummo. Välillä ihi eli isi. (ja äitiä ei vieläkään, hmh ). Olen huomannut että muutenkin yrittää kovasti matkia sanoja, mutta ne nyt on vähän mitä sattuu vielä.

Ja nyt, kun varsinaisesta 1,5 vuotispäivästä on jo kohta kuukausi, on sanoja alkanut tulemaan koko ajan lisää, tosin suurin osa sillä omalla pienellä tvistillä. Uusia on esimerkiksi vaavi, kakki eli takki, tsuui eli ksylitoli :D ja kaavi/kaali eli vaari.

Ruoat maistuu hyvin, tosin purkkiruokien kanssa on alkanut vähän nirsoilemaan mutta ihmekös tuo, tuskin ne mitään herkkua on :D. Tomaatti tällä hetkellä lähestulkoon ainut josta ei tykkää. Syö pääasiassa itse, välillä autetaan etenkin lopussa kun pitää kaapia loput sapuskat yhteen kasaan. Välillä ei edes anna auttaa. Ruokailun lopettaessa ojentaa lautasen ja sanoo kiitti. Sokerisia herkkuja ei vielä paljoakaan ole saanut, silloin tällöin juhlissa pieniä maistiaisia, pääasiassa kuitenkin herkuttelee marjoilla ja hedelmillä.


Nukkuu kuten ennenkin, joskus tulee (haetaan) aamuyöstä meidän väliin jos kuuluu huutelua, mutta yhä useammin nukkuu aamuun omassa sängyssä. Päikkärit nukkuu puolilta päivin, 2-3 tuntia. Tuttia syö nukkuessa, ja neuvolan vinkistä huolimatta saa vielä syödäkin. Kokeillaan eroon sitten vaikka joskus keväällä/kesällä.

Harjoittelee pukemista, kengät on kova juttu, usein jonkun muun mutta välillä omatkin, samoin pipo ja kauluri, hanskoistakin toisen saa käteen (tai ainakin sinne päin), paitaa ja sukkia yrittää.

Potalla istuu mutta harvoin sinne mitään tulee.


Leluista eniten käytössä on legot, maatilan elukat, autot, kirjat ja palapelit. Haluaa usein olla katsomassa, ja mielellään osallistuisikin, kun leivon tai kokkailen. Ja saippua- yms. putelleilla jaksaa aina vaan touhuta, kiikuttaa niitä edestakaisin kylppärissä. Kylvyssä viihtyisi varmaan tunti tolkulla, samoin autotallissa.

Neuvolassa saatiin mitoiksi 82,5cm ja 11,4kg. (1v3kk mitat 79cm ja 10,6kg)

Välillä hämmästyn kuinka iso jo onkaan, kuinka ymmärtää paljon ja oivaltaa itsekin. Mutta sitten, toisena hetkenä kuinka valtavan pieni vielä on ♥

torstai 5. helmikuuta 2015

Tyttömäinen lisäys arkeen

Tämä pieni tummatukka kainalossani on Alli.
 

Alli nukkuu paljon, syö ja sitten voikin taas nukkua. Välillä jaksaa valvoa pidempiäkin pätkiä, katsella napittaa meitä suu mutrulla. Nukkuu usein monta tuntia putkeen, täytyy välillä käydä katsomassa että ollaanhan sitä vielä hengissä. Ja toivoa ettei tapahdu maitoräjähdystä unien aina vain jatkuessa ;). Myös yöt nukutaan, mistä olenkin kovin kiitollinen. Ja kiva että uni vielä maittaa hyvin päivisinkin, niin jää Aatullekin "omaa" aikaa. Vaikka hyvin on Aatu ainakin toistaiseksi vielä pikkusiskoon suhtautunut. Ensimmäinen kommentti kun sairaalaan tulivat meitä katsomaan, oli oho. Sen kyllä melkein saattoi arvata, oho on kovasti käytössä kun sattuu ja tapahtuu. Oho saattaa kuulua myös kun vauva syö, itkee tai muuten pitää ääntä, ja joskus vaikka ihan vaan on. Pari kertaa on Aatu yrittänyt saada vauvaa pois sylistä, mutta muutoin ei näytä haittaavan vaikka sylissä usein onkin toinen. Kerran laitettiin neiti hänen sänkyyn unille, niin olisi vielä pitänyt antaa oma uninallekin sinne kaveriksi.

Myös koirat on ottaneet uuden perheenjäsenen ihan kivasti vastaan, aika lailla samalla tavoin kuin Aatunkin aikanaan. Etenkin Yara kovasti vahtisi ja olisi liki, ja heti kun vauva inahtaa pitäisi päästä katsomaan tilanne. Ja vinkuu itsekin, mikä on melkoisen rasittavaa mutta eiköhän se piakkoin jää pois, en ainakaan muista että olisi viimeksi pitkään jatkunut.

Itsekin voin hyvin. Väsynyt nyt tietysti oon, kun ei samalla tavalla voikaan levätä aina vaavin nukkuessa kuten Aatun kanssa, mutta ainakin nämä pari päivää on mennyt ihan hyvin ilman päikkäreitäkin. Iltaisin voisi tietysti yrittää malttaa mennä aikaisemmin petiin, mutta se nyt sattuu olemaan se päivän toinen hetki kun on sitä omaa aikaa Aatun päikkäreiden ohella. Ville on isyyslomilla koko helmikuun, joka tietysti helpottaa uutta tilannetta ja arjen toimia, saa nähdä miten meidän sitten käy kun palaa töihin..

maanantai 2. helmikuuta 2015

Pikkusisko

Aatusta tuli viikonloppuna isoveli kun perheemme kasvoi pienellä tytöllä <3



Tästä se uusi arki alkaa :)