perjantai 3. kesäkuuta 2011

Kesäkuun ensimmäinen

Oi ihana kesäkuu! Jos koko kesä on tämmöistä kuin mitä nämä kesäkuun ensipäivät ovat olleen niin olen ihan taivaassa. Keskiviikkona oli oikein kunnon helle, ja kerrankin mulla kävi tuuri vuorojen kanssa kun olin menossa vasta illalla ensimmäiseen yövuoroon töihin. Siirryin ulos nauttimaan kesästä jo heti aamupäivästä - siistin vähän pihaa, istuttelin kukkia astioihin, kuopsuttelin kukkapenkkiä, löhöilin, leikin koirien kanssa.


Eräällä puutarhalla oli myynnissä aivan täydelliset puutarhakäsinet, punaiset valkoisin pilkuin, mutta kuka maksaa puutarhakäsineistä kymmenen euroa?! En minä ainakaan, hyvä että raaskin edes talvitumpuista moista summaa maksaa ;) Niinpä tyydyin Cittarista löytämiini pinkkeihin käsineisiin (hintaa noin kolme euroa), ja aika mukavasti se touhuilu noissakin sujui :) Käsineiden lisäksi matkaan tarttui pieni sinkkiämpäri, johon ajattelin laittaa jonkin kukan pöydälle.



Pyörien selkään laitoin Huovinkukkaa, korkeisiin pilareihin Riippuneilikkaa. Pihalle paistaa aurinko lähes koko päivän joten nämä molemmat pitäisi olla sellaisia jotka kestää aurinkoa ja kuumuutta, eikä ihan heti kupsahda jos kastelu välillä unohtuu. Mulla kun tuppaa niin välillä käymään ;) Ainakin tuo Huovinkukka on todella kestäväksi todettu, äidillä on sitä ollut jo monena kesänä ja minullakin viime kesänä amppelissa. Riippuneilikka on minulle uusi tuttavuus, mutta ainakin siitä perusneilikasta olen aina tykännyt joten eiköhän tästäkin kiva tule. Nyt ei muuta kuin odotellaan että ne alkaa kasvamaan :) Vielä pitäisi pariin amppeliin joitain kukkia laittaa, tänään olisi tarkoitus puutarhalla piipahtaa.


Mitä tapahtui sillä välin kun hain itselleni luettavaa sisältä? Valloitus...


Kesän ensimmäiset masikatkin on jo herkuteltu. Saksalaisia tosin, mutta väittäisin että kyllä ne ihan mansikoilta maistui :) Ikinä ennen en ole ostanut ulkomaalaisia mansikoita, olenkohan edes ostanut mansikoita kaupasta vaan aina vain jostain torimyyjältä tms.? Ensin ajattelin että hintaa mansikoilla on ihan älyttömästi ja meinasin jättää kauppaan, mutta sitten ajattelin että saman hinnan saisin pulittaa jos ostaisin karkkeja vähän isomman säkin (niinkuin yleensä teen ;) ), joten  fiksumpaa se raha on mansikoihin laittaa. Kyllä kannatti! Nam.


Mutta mikä olikaan kesäkuun ensimmäisen päivän saldo - noin sata hyttysen puremaa kyykittyäni varjossa ja metsikön laidassa olevan kukkapenkin ympärillä, naarmuja käsissä sahattuani pari kuollutta oksaa sireenipensaasta ja iloisen punainen naama. Kyllä vain, sain poltettua sen aika kivasti! Oli todella ihana tulla töihin kun vähän poskia kuumotti, vielä kun piti matkalla kaupasta evästä hakea :D Onneksi ei pahasti palanut, mutta punoitti kyllä, punoittaa yhä. Ja tiedän kyllä miltä kunnolla palanut iho tuntuu, tämä on kaukana kaukana siitä - vaikkei kauhean kivalta näytäkään ;D


Nyt olisi vielä yksi yövuoro edessä, sen jälkeen ihanat neljä vapaata! Toivon että naama alkaa tästä normalisoitua ettei kotona tarvitse kökkiä, olisi itseasiassa ihan suotavaa että jo lauantaina olisi kyläilykunnossa sillä tiedossa on, kesän ainoat, valmistujaisjuhlat. 

Miten muuten sattuikin, kun on juhlat tiedossa niin eiköhän sitä puskenut yöllä vielä finnikin leukaan? Mulla niitä ei kauhean usein ole, niin tottakai just nyt :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti