Aamulla oli mukava herätä ja huomata Danan niskassa jokin epämääräinen mollukka. Ville oli just lähteny talolle joten yksin yritin tihrustaa mikä se voisi olla. Ekana mieleen tietysti tuli punkki, mutta Dana ei pysynyt aloillaan että olisin kunnolla pysytynyt katsomaan, enkä ikinä edes ollut punkkia nähnyt. Äkkiä sitten kuteet niskaan ja auton nokka kohti Myllykoskea. Siellä minä pidin koirasta kiinni ja Ville otti pihdeillä mollukan pois. Punkkihan se siis oli. Luoja miten olen aina niitä inhonnut. Ja pelännyt. Pelkään lähes kaikkia epämääräisiä ötököitä mutta kyllä punkki aika kärkisijoilla on. Jopa poisotto pihdeillä saa ikäviä tuntemuksia vatsanpohjaan.
Tänään onkin koko päivän ollut olo että joku hiippailisi iholla ja etsii sopivaa paikkaa iskeä kiinni.
(Kuva lainattu)
Ällöttävintä ehkä on se, että punkki oli todennäköisesti ollut Danassa koko yön, ja Dana nukkunut meidän sängyssä. Alan kyllä todella harkitsemaan Villen ehdotusta ettei koirat uudessa kodissa saisi enää tulla vuoteeseen :S Ainakaan kesällä :D
Yaralla on aikaisempina kesinä ollut punkinkarkotukseen sellainen öljy joka laitetaan niskaan, enkä kyllä ole punkkeja siitä löytänyt. Tarkoitus on ollut nytkin näille sellainen laittaa mutten vielä ole saanut aikaiseksi. Nyt heti huomenna se asia hoituu.
Ihana kesä on nyt ihan pikkariikkisen vähemmän ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti