Myötätunnosta

Tässä viime aikoina ei ole juurikaan tullut juhlittua, vaikka kivaahan se on ja mikä jottei useamminkin voisi käydä. Mutta kun se on niin rankkaa :D

Heinäkuussa SummerUpista kotiin ajeltaessa piti kesken matkan pysähtyä oksentamaan, eikä se olo aamullakaan mikään hehkein ollut.

Cheekin keikan jälkeisenä aamuna sai herätä hirveään päänsärkyyn.

Viikonlopun rapujuhlien jälkimainingit aamulla kuin olisi oikeaoppisesti ottanut snapsin aina ravun kyytipojaksi.

Ja siis kaikki nämä ihan vaan vesilinjalla.

Liekö myötätunnosta muita krapulaisia kohtaan, vai onko ystäväiseni oikeassa sanoessaan että näin vanhana jo se että valvoo yli puolen yön tekee tehtävänsä ;)

Joo, ei se vanhuus yksin tule ei.

Wanted: 2014 äitiyspakkauksen makuupussi

Koska tätä kautta on ennenkin tehty onnistuneita kauppoja niin kokeillaan nytkin :) 

Päätin siis olla ottamatta äitiyspakkausta, mutta makuupussin sieltä kuitenkin halajaisin. Joten jos joltain löytyy tämän vuoden pakkauksen makuupussi ja haluaa siitä luopua kohtuullisella hinnalla niin olisin kiinnostunut :)

Voi selkä

Tai paremminkin voi perse, sillä siellä se enemmän tuntuu. Liekö viimeviikkoisella köpöttelyllä mukulakivillä ja muilla esteillä varustetuilla Helsingin kaduilla kera vänkyrien matkarattaiden vaikutusta, mutta selkä on Helsingin reissusta asti ollu enemmän tai vähemmän kipeä. Oma diagnoosi (mihkään lääkäriin..) iskias, kun tuonne pakarapuolelle vihlasee. Kyyristely pahinta, ja sitähän tuollaisen alle metrisen kanssa päivissä riittää. Esimerkiksi päiväruoka ja päikkäreille meno-touhuissa voi tulla lähemmäs kymmenen kumarrusta/kyykkyä/nostoa. Välillä vihlasee niin että tuntuu että lähtee jalat alta just. Toisina päivinä koskee vähemmän ja toisina enemmän, tosin tuntuu että noita "enemmän" päiviä alkaa olemaan joka päivä. Kävelyllä onneksi pystyy käymään, en ole rauhallisten lenkkien huomannut vaikuttavan kipuihin millään tavoin. Vähän jänskättää kuinka ensi viikolla alkavat työt sujuvat, niin kovasti siellä haluaisin nyt kuitenkin käydä äitiyslomaan asti.. Ääh. Muuten ollu niin hyvä olo ja välillä tuntuu että energiaa riittäisi vaikka mihin, tekisi mieli tehdä ja touhuilla kaikenlaista. Sain jo viimeeksi Aatua odottaessa muutamia jumppaohjeita joilla voisi selkää yrittää petrata, mutta kummasti se energia ei kuitenkaan niihin riitä :D Ehkäpä tänään illalla, nyt jatketaan sohvalla löhöilyä :)

Samaa kokoa?

Ja taas tätä samaa, sori vaan ;) Mutta sitähän tää elämä aikalailla nyt on, joko taaperoa tai sitten masun ihmettelyä :D Vähän olisi muutakin kunhan saisi aikaiseksi..

Satu kysyi alkuviikosta että onko masu kasvanut samaa tahtia kuin ensimmäisellä kerralla. Juu, aika samoissa mennään, vastasin. Myöhemmin aloin kuitenkin miettimään että mennääkö sittenkään, ja kaivoin samoilta viikoilta otetut kuvat esiin. No, onhan se suht sama vai mitä? Ehkä nyt on kuitenkin hintsusti isompi, ja ainakin se mielestäni näkyi aikaisemmin. Ja tuntuu että tuosta kuvasta masu on ottanut ihan hillittömän kasvuspurtin, apuva.