Tässä viime aikoina ei ole juurikaan tullut juhlittua, vaikka kivaahan se on ja mikä jottei useamminkin voisi käydä. Mutta kun se on niin rankkaa :D
Heinäkuussa SummerUpista kotiin ajeltaessa piti kesken matkan pysähtyä oksentamaan, eikä se olo aamullakaan mikään hehkein ollut.
Cheekin keikan jälkeisenä aamuna sai herätä hirveään päänsärkyyn.
Viikonlopun rapujuhlien jälkimainingit aamulla kuin olisi oikeaoppisesti ottanut snapsin aina ravun kyytipojaksi.
Ja siis kaikki nämä ihan vaan vesilinjalla.
Liekö myötätunnosta muita krapulaisia kohtaan, vai onko ystäväiseni oikeassa sanoessaan että näin vanhana jo se että valvoo yli puolen yön tekee tehtävänsä ;)
Joo, ei se vanhuus yksin tule ei.
No äläpä! Minä, ihminen joka oikeasti juo tyyliin ei koskaan, on kärsinyt seuraavana päivänä aina muiden darrat. Kauhea pääkipu ja paha olo. Sitten sen kerran ku oikeasti join, oli niin tappo, siis niin kuolema olo, että parempi olla ilman. En sentäs oksentanut, mutta en pystynyt nousta sängystä ennen kolmea iltapäivällä
VastaaPoistaJuhlat on ihania ja ihan vesilinjallakin :)
:D Jep, en edes halua tietää millainen olo on sitten jos ja kun joskus vielä oikeesti lähtee siemailemaan :D
Poista