Silmäpusseja ja aikaisia aamuja

Tässä viime aikoina olen aamuisin saanut peilistä katsella mulle jotain ihan uutta, nimittäin silmäpusseja ja tummia silmänaluasia. Vaikka aamuisin ei juurikaan väsytä eikä tee tiukkaa herätä, niin päivän aikaan se väsy iskee ja iltaisin olen aikalailla heti lasten jälkeen sängyssä. Vapaapäivinä tekee mieli ottaa päikkärit, ei olisi mikään yllätys mikäli tästäkin kohta kellahtaisin kumoon ja torkahtaisin ;)

Mutta vihdoin alkaa aamurutiinit olla kunnossa ja kello soimassa sopivaan aikaan. Pari kertaa piti herätystä aikaistaa ettei olisi niin mahdoton kiire. Tosin sekin vähän auttoi kun huomasin että keittiön kello oli viisi minuuttia jälessä, mur. Ihmettelinkin miten hitossa meillä meni pukiessa aina mukamas niin kauan..

5.10 se herätyskello pärähtää soimaan. Laitan illalla kaiken mahdollisen valmiiksi, jotta aamulla ei tuhraudu minuutteja mihinkään turhaan. Lasten vaatteet ja reput. Omat vaatteet. Aamupesutarpeet ja meikit. Eväät niin pitkälle kuin mahdollista. Nimittäin pienikin mutka matkaan, kadonnut hanska, autonavaimet tai nimeämätön vaate, voi olla liikaa.

Aamulla hoidan itseni (ja koirat) ensin valmiiksi, ja lapset hertän viimeistään 5.45. Ensin Aatu, puetaan päälle ja käy takaisin köllimään siksi kun herätän Emmin, puen sille päälle ja tehdään aamupesut. Sitten Aatu pesuille, pientä aamupalaa ja ulkovaatteita siinä ohessa (Emmi ei muista kiukutella tässä kohtaa kun samalla mutustelee murkinaa ;) ) Tällä tyylillä ehditään hyvin, mikäli kaikki menee sujuvasti. Talvea odotankin vähän kauhulla - kuinka aikaseen pitää herätä kun onkin lumitöitä tiedossa..

Sellaisia on meidän päiväkotiaamut. Yksin jos teen lähtöä töihin saan nukkua puolisen tuntia pidempään. Vapaapäivinä taasen olen ikionnellinen kun saa nukkua "pitkään", yleensä Emmi herää noin seiskalta. Mutta sekin on jo kaksi tuntia työaamuja pidempään. 

Ihan superyllättynyt olen ollut lasten aamuheräämisistä, vähän jännitin kuin väsyneitä ja kiukkuisia tulee aamuisin olemaan. Mutta niin reippaasti molemmat nousee ja aamutoimet sujuu enimmäkseen yhteistyössä. Mahtavia ♥

Olen tässä ihmetellyt mitä olen aamuisin puuhaillut ennen lapsia, kello kun oli tuolloin herättämässä 5:20, enkä ollut töissä juuri aikaisemmin kuin nykyäänkään :D Tosin ehkä silloin ei tarvinnut työmatkalla miettiä että olihan vaatteet varmasti puhtaat ja tulihan tukka kammattua..

Miten teidän töihin- & hoitoonlähdöt menee? 
Vinkkejä sujuviin aamuihin?

Syksyn uusi arki - paluu työelämään

Olen nyt ollut enempi ja vähempi kotona toukokuusta 2013. Välissä muutaman kuukauden työssäoloja puolikkaalla työajalla, jolloin lähinnä silloin tällöin kävi työmaalla pyörähtämässä. 

Olen niin kiitollinen siitä että sain näin tehdä, sillä kyllä teki hyvää käydä vähän töissä kotonaolon ohella! Mutta onhan se ollut varmaan aika rasittavaa työnantajan kannalta; töissä miten sattuu, aina yhtä pihalla :D

Mutta vaikka puolikas työaika oli kiva, niin jotenkin siinä tuntui että voishan siellä töissä olla enemmänkin. (Enpä olis uskonut että joskus tuommoista suustani päästän :D )

Nyt onkin sitten uusi arki edessä, kun töihin olisi tarkoitus palata vähän pidemmällä, ei kuitenkaan ihan täydellä, työajalla. Haaveissa olisikin jatkaa tällä niin pitkään kuin mahdollista, mutta katsotaan nyt miten käy. Oman pidemmän työajan lisäksi uutta tulee olemaan lasten päiväkotiin meno. Aikaisia aamuja, mahdollisesti myöhäisiä iltoja. Väsymystä puolin jos toisin. Vähemmän aikaa olla yhdessä. Mitenhän meidän uusi arki lähtee rullaamaan?

Kuten aikaisemminkin jo kirjoitin, onhan se vähän haikeaa kun tämä yksi vaihe elämästä päättyy. Ihana kuitenkin saada arkeen oikeaa sisältöä ja rytmiä, eikä vain "ajelehtia" päivästä toiseen. Toisaalta harmittaa kun omien viikonlopputöiden takia koko perheen yhteinen aika vähenee, sekä se että mun iltavuoroissa lapset saattavat joutua olemaan tosi pitkään päiväkodissa.

Voisi kuitenkin sanoa että työjutut on aika ihanasti - työpaikka josta tykkään ja jonne paluu pitkän poissaolon jälkeen ei tunnu yhtään ahdistavalta, päinvastoin. Kivoja työkavereita joiden ansiosta muuten huonompikin työpäivä on vähän kivempi. Näiden lisäksi työvuorot on saanut joustavasti sovittua - enempää en voisi työltäni toivoa. Vähän rankempikin päivä tuntuu kevyemmältä kun muuten on työympäristö kohdillaan.

Millä mielin muut olette palanneet töihin vanhempain-/hoitovapaiden jälkeen?