perjantai 28. maaliskuuta 2014

Vauva tuli koirataloon

Koirat oli ennen meidän vauvoja. Ehkä "vähän" hemmoteltuja, eikä koulujakaan ole pahemmin tullut käytyä. Niinpä ennen Aatun syntymistä jännitti aika lailla, kaiken muun lisäksi, se miten koirat ottaa uuden perheenjäsenen vastaan. Dana on niin häslä ja hyppii ja rellestää, Yara puolestaan on enemmän mustis-tyyppiä eikä kauheasti siedä jos käydään kovasti kiinni. Myöskin esimerkiksi tieltä kuuluvat lasten äänet on aina saaneet Yaran varuilleen. Vitsailin että ainahan vauvan voi laittaa mummolle adoptioon. Toivottavasti kukaan ei ottanut sitä tosissaan. Tosiasiassa mikäli tarpeen olisi ollut niin meille olisi hankittu vaikka itse Cesar Millan jotta arki saadaan sujumaan. Onneksi on selvitty hieman helpommalla, ja halvemmalla.


Makkarin oveen ostettiin turvaportti, joka näin jälkeen päin mietittynä olisi ollut ihan kätevä jo ennen vauvaakin, sekä Danalle vedonestovaljaat. Aikaisemmin sen melko kevyt nykiminen ei lenkillä haitannut mutta nyt kun piti kahden koiran lisäksi saada vielä vaunut suht suoraan eteenpäin niin katsoin paremmaksi kipasta eläinkaupassa. Valjaat oli hetken käytössä, kohta voisi taas ottaa kun pimulla taitaa vähän olla kevättä rinnassa ja unohtuu nuo käytöstavat tuolla ulkona ihan hetkessä.


Sairaalassa mulla oli mukana pieni liina johon vauvan hajua tartutettiin ja koirat sai etukäteen sitä nuuskutella ja tottua uuteen tuoksuun. Etenkin Yara siitä olikin kovin kummissaan ollut. Alusta asti meillä on koirat saaneet tulla vauvaa haistelemaan ja ollaan oltu yhdessä sohvalla ja nukuttu samassa sängyssä. Aluksi en jättänyt koiria makkariin mikäli Aatu jäi meidän sänkyyn nukkumaan, mutta kyllä ne nykyään on siellä keskenäänkin.


Aatun ollessa lattialla täytyy välillä rajoittaa koirien menoa ettei poju jää jalkoihin, ne kun tuppaa joskus saamaan hirveitä hepuleita, juoksevat vain ympäri kämppää toistensa perässä ja hyppivät tuoleilta ja sohvalta ilman mitään tolkkua.

 Molemmat koirat on kovia nuolemaan muutenkin, joten liekö mikään yllätys että aina tilaisuuden tullen pitäisi päästä vauvaa lipaisemaan, naamasta mieluiten. Ressiä en tästä kuiten ole ottanut, vaikken siitä nyt niin kauheesti tykkääkään.


Hyvän alun jälkeen vähän jänskätti mitä tapahtuu kun Aatu lähtee liikkeelle, lähteekö koirat mahdollisesti perään? Mutta melko suureksi yllätykseksi se ei olekaan vaikuttanut niihin millään tavalla. Paitsi silloin kun Aatu bongaa koiran lähistöllä ja päättää napata tassusta tai milloin mistäkin kiinni. Sitä kasvunvara-nahkaa kun näillä löytyy niin napakan otteen saa mistä vaan :D Olen ihan yllättynyt kuinka hienosti koirat näissäkin tilanteissa käyttäytyy, jopa Yara! Parhaani mukaan kuitenkin yritän katsoa ettei Aatu suotta koirien kimppuun pääse, mutta välillä poju on yllättävän nopia.


Kuvistakin näkee, että Dana on meillä enemmän kiinnostunut Aatusta ja tekee itseään tykö. Dana usein myös kiikuttaa Aatulle lelujansa, ja Aatu ne mielissään ottaa ja pistää suuhun :D Yara pitää enemmän etäisyyttä, mutta kyllä sekin välillä tulee katsomaan mitä poju puuhailee. Myös ruokailuissa on koirat hyvin tiiviisti läsnä, ja melkein joka kerta sieltä jotain lattialle putoaakin. Aika usein Aatu myös ihan ojentaa koirille ruokaa, liekö ihan tietoisesti vai muuten vaan käsiään lattiaa kohden ojentelee. Danaa on myös pari kertaa onnistanut kun on vaipasta pudonnut kikkare lattialle - mun kielloista huolimatta menee "herkut" parempiin suihin alta aika yksikön :S


En koe että koirien elämä olisi ihan kauheasti vauvan tulon myötä muuttunut. Itsehän hyö saattavat olla asiasta tyystin eri mieltä ;) Suurin ero on ehkä se, etteivät enää pääse niin paljoa joka paikkaan mukaan. Esimerkiksi jos käyn vanhemmillani oli koirat ennen lähes aina mukana, nyt saattavat jäädä kotiin ihan vaan koska pääsen näin helpommalla. Myöskin syli saattaa nykyään olla varattu, eikä aina pääsekään kainaloon rapsuteltavaksi. Toisaalta taas lenkille pääsevät aikaisempaa useammin, ja pidemmälle, eivätkä joudu olemaan pitkiä päiviä yksin kotona kuin ihan satunnaisesti.

Jokohan sitä uskaltaa huokaista helpotuksesta, ehkä tämä sujuukin ihan hyvin? Täytyy kuiten aina pitää mielessä että koirat on koiria, vaikka tähän asti olisi sujunut kuinka hienosti.. 

Miten muilla koirat on tykänneet kun perheeseen on tullut vauva?

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Tyyntä myrskyn edellä

Meillä meni yöt melkein viikon tosi kivasti, Aatu heräsi ensimmäisen kerran vasta aamuyön puolella puoli viideltä - viideltä,  söi ja jatkoi vielä unia. Sitten tuli pari hammaskiukkuyötä (kohta Aatulla on iso rivi ihania pikku hampaita suussa :D ). Mutta viime yönä koettiin taas jotain ihan uutta. Aatu heräsi kahdelta. Ja valvoi KAKSI tuntia. Ei auttanut maito, paijailu eikä viereenotto. Väsymyksestä ei tietoakaan, pirteänä pölisi ja pyöri ja liikkeelle olisi pitänyt päästä. Vihdoin neljältä sitten jatkettiin unia. "Mielenkiinnolla" odotan mitä tästä yöstä tulee..

ai nukkumaan pitäs käydä

Muutakin kivaa, ihan oikeesti kivaa siis, tässä odotellaan, lähdetään nimittäin ensi viikolla sinne reissuun :) ! Aatulle olen jo vähän kamoja kasaillut, mutta näinköhän tässä taas käy niin että omat jää ihan viime päiviin ja laukkuun tulee pakattua taas ties mitä turhaketta. Vielä pitäisi selvittää se kuinka paljon maitoa saa ottaa koneeseen, ei kai rajattomasti kuitenkaan.. Olen jostain saanut sen käsityksen että vain sen verran mitä matkan aikana tarvitsee, mutta eiköhän tämäkin tieto löydy lentoyhtiön sivuilta. Tai iki-ihanasta googlesta ;)

mun oma kesämies ♥

Reissun jälkeen onkin sitten edessä taas yksi etappi, eikä sitä ajatellessa voi taas kuin todeta kuinka nopeasti aika on mennyt. Multa nimittäin loppuu äitiysloma ensi kuussa! Hui. Vielä en palaa töihin vaan jään kotiin lusmuilemaan ;) Ei muuta kuin kukkaron nyörit tiukalle! Viime aikojen ostelut ei kyllä yhtään tue tätä, noiden viimosten esiteltyjen jälkeen olen ostanut pari laukkua, mekon (poistorekistä!! ;D ) ja tehnyt Anttilaan isohkon tilauksen, joka ei kylläkään vielä ole tullut. Mutta reissun jälkeen sitten, ostelut pannaan.
 
Eilen käytiin vihdoin ja viimein Aatun kanssa jumpalla.  Oli tosi hyvä ja päätellen siitä kuin paljon nyt koskee joka paikkaan tulee todellakin tarpeeseen :D Täytyy siis yrittää ottaa tavaksi aloittaa viikko jumpan merkeissä, kun ei enää voi Aatun pitkiä aamu-uniakaan tekosyynä käyttää ;)

Mutta eihän tänne sen kummempia, toivoisin että saisin useammin aikaiseksi tänne kirjoiteltua mutta niin vaan jää ajatuksen tasolle monet jutut. Aatun päikkäreitten aikaan olisi hyvin aikaa, mutta usein kömmin sinne viekkuun lueskelemaan ja kuuntelemaan toisen unituhinoita. 

On muuten jännät ajat käynnissä just nyt, Aatulle on ihan minä hetkenä hyvänsä syntymässä uusi vauvakaveri. Uijui. Sitten pääsee taas ihmettelemään kuin hirvittävän pieniä ne osaakin olla, onko Aatukin ollut noin pieni ;) Muistin virkistämiseksi katselinkin vähän kuvia kesältä - ja juu, kuin se onkin ollut pieni! ♥


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Pitkästä aikaa kunnon shoppailua

Aatu on aikamoinen shoppailijapoika. Kulkenut mukana niin koko päivän Ikea-reissut kuin muutkin monen tunnin ostosreissut, rattaissansa viihtyy ja välillä käydään syömässä niin taas jaksaa. Ja musta on niin kiva kun on seuraa, vaikkei se mitään osaakaan vielä vastata mun höpötyksiin. Ihan hyvä vaan, voi olla että loppuu shoppailureissut siihen ;D Mutta niin, ostoksilla on tullut käytyä useaankin kertaa tässä keväänkin aikana, mutta ostossaldo on yleensä (onneksi) aika mitätön. Paitsi nyt kun viime viikolla taas käytiin, kun tuossa Veturissa oli kaikenmoisia tarjouksia tyrkyllä. Esimerkiksi Hennesillä, osta 50€ saat kympin alennusta. Aatulle oli muutenkin tarkoitus ostaa vähän vaatetta, niin pitihän siitä sitten se summa kokoon saada, joten sain itsellekin vähän uusia alusvaatteita. Lopulta summa jäi muutamaa euroa vaille joten kassan vierestä vielä paketti söpöjä pinnejä :D Lenkeillä on villapipo ollut jo vähän liikaa, joten urheiluliikkeen trikoo-pipotarjous tuli tarpeeseen. Olin myös mietiskellyt erään hopeashampoon ostoa ja juurikin sen sarjan tuotteista oli kimppatarjous ja sai toisen tuotteen muutamalla. Bodyshopista puolestaan olin erästä kasvopesua sillä silmällä katsellut, ja nyt kun sai matkakokoisen kasvopesun kaupanpäälle, ni kantsihan sekin nyt samalla sitten ostaa.

 
Ainut jota en mitenkään nyt pysty itselleni kivasti perustelemaan on tuo huivi ja Vilan raidallinen mekko. Paitsi että olihan nekin tarjouksessa. Ja tuommoinen mekko on niin kiva, ainakin muilla. Mutta huivejahan löytynee jo vino pino ja tuo mekko.. onko kuitenkaan mun juttu. No, tossa se nyt kuiten roikkuu että toivottavasti pääsee päällekin :D  

torstai 13. maaliskuuta 2014

8kk

Maanantaina tuli taas kuukausi lisää ikää mittariin, ja poju senkun kasvaa ja komistuu ;) Tänään 8kk neuvolassa saatiin mitoiksi 8510g ja 72 cm (+370g ja 2cm /kk). Ja mitä kaikkea uutta tässä kuukauden aikana onkaan opittu!

Aatu on aina vaan yhtä ihanan iloinen ja hyväntuulinen poika suuren osaa päivästä, lähinnä ainostaan väsyn iskiessä alkaa kiukuttaa. Tosin nyt on muutaman kerran tullut ilmi vähän sellaista huomionhaku kiukkuhuutuoa, saa nähä kuin tavaksi se tulee.

jaaha, täällähän on vielä yksi koskematon kasa..
Suurta viihdykettä on äidin lehtikasat lattialla, niiden parissa viihtyy pitkiä aikoja. Nyt myös kirjahyllyn ylemmältä hyllyltä on pari kertaa saatu saalista, voi sitä voitonriemuista ilmettä kun suuren äherryksen jälkeen jotain sieltä saa käsiinsä. Toinen mikä on hurjan kiinnostavaa, on huoneiden ovet. Niitä työntää auki/kiinni ja ihmettelee kosketuksensa vaikutusta; liikkuvaa ovea, oven kahvassa heiluvaa koristetta tai kolinaa joka kuuluu kun ovi osuu takana olevaan lipastoon. 

Mutta äippä saa kyllä olla valppaana, kovasti nuo johdot, pistorasiat, koristeet yms. mihin ei saisi koskea vetävät puoleensa. Alkaa pikkuhiljaa meilläkin tavarat katoamaan pöydiltä :D "Aatu ei" on tullut tutuksi, joskaan sillä ei juurikaan ole muuta vaikutusta kuin olan yli vilkaisu.


Aatu nousee polviseisontaan tukea vasten, pari kertaa noussut siitä vielä jaloilleenkin. Seuraa halutessan perässä jos menen toiseen huoneeseen. Uusi hassu juttu jota tekee on se, kun on kontillaan esim sohvan edessä ja puskee päätänsä sohvaa vasten. Myös enonsa on kuulemman tätä harrastanut pienenä ja ihan suht normaali mies siitä on kasvanut, joten en vielä asiasta huolestu ;)

Maanantaina, juuri kun 8kk tuli täyteen otti Aatu ensimmäiset muutamat konttausaskeleet, ja sen jälkeen matka on kasvanut muutamalla askeleella lisää. Tänään mentiin jo aika pitkiä matkoja ja neuvolassakin heti näytti lääkärille kuin konttaus sujuu ketterästi. Pääasiassa siis ryömitään vielä, aika haipakkaa se meno välillä on niinkin. Maanantaina myös onnisti ekan kerran potalla käydessä, kun pikkuinen pissi lirisi pohjalle. Hahah, kuinka pienestä sitä voikaan ilostua :D No, toista kertaa ei ajoitus olekaan sitten mennyt kohdilleen, mutta eipä tuolla ole kiirekään.


Muita vauvoja kun ollaan tavattu on Aatu aikaisemmilla kerroilla lähinnä makoillut paikoillaan ja touhunnut sen lelun kanssa mikä eteen on sattunut, nyt parina viime kertana on alkanut kiinnostua myös muista läsnäolijoista ja leluista ja menee "mukaan" toisten touhuihin.

Kuukausi sitten yöt oli aika levottomia, mutta tämä on onneksi hieman helpottanut. Nyt mennään taas keskimäärin kahdella heräyksellä, jolloin lähes poikkeuksetta syödään ja jatketaan unia, plus aamulla kuuden-seitsemän aikaan kun herää otan meidän sänkyyn syömään ja nukutaan vielä tunti pari. Päikkäreitä on jatkettu samalla kaavalla kuin aikaisemminkin, yhdet pidemmät pari tuntia heräämisestä ja parit lyhyemmät päivemmällä.

Pinsettiote toimii välillä kun napsii muru-papanoita tai kasviksia suuhunsa. Ja yleensä se on vasen käsi jolla ruokia pöydältä ottaa, näinköhän pojusta tulee enon ja isopapan tavoin vasenkätinen :)

Aatu osaa myös vilkuttaa.

Hampaita suusta löytyy kaksi ihanaa.


Semmonen vauhdikas oppimisen kuukausi meillä on takana, mitähän kaikkea uutta osataan kun ikää on kasassa 9kk?

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Livboxin lempparit

Tammikuussa tuli vuosi täyteen Livboxin tilausta, ja sainkin tästä kiitoksena pienen extran viimoisen paketin mukana. Essien hilepäällyslakka on näyttää houkuttelevalta, mutta saa nähdä tuleeko sille käyttöä kun olen niin laiska noita kynsiä lakkaamaan muutenkin. Ja tämähän oli asia jota uhkasin tehdä useammin nyt kun olen kotona, mutta kissan viikset. Kesällä tuli pari kertaa lakattua mutta siihen se sitten jäi. Ehkä nyt kesällä taas? Tai ehkä keksin tuon ihanan lakan varalle jotain muuta..

Mutta eihän mun tuosta lakasta pitäny kirjottaa vaan niistä lemppareista mitä tässä reilun vuoden aikana on tullut. 

Monta muutakin kivaa on boksista tullut, mutta nämä kuusi on ne jotka ahkerimmin käytössä ja joita olen harkinnut ostavani tai jo ostanut lisää, tai muutaman kohdalla lähinnä vain haaveillut että voispa ostaa.. 


Jaetulla ykkösijalla on kaksi käsivoidetta. Burt's Beesin käsisalva on ihan parasta apua mun järkkyhuonoille kynsinauhoille. Hitsi vaan kun käyttö aina unohtuu kun saan kädet edes vähän parempaan kuntoon ja pian ollaan taas lähtötilanteessa. Ja uusi lemppari käsivoide Favora. Sitä löytyy jo monta tuubia, yksi siellä ja toinen täällä ja yksi mukana laukussa, että on aina tarvittaessa ulottuvilla. Kosteuttaa hyvin ja imeytyy nopeasti, eikä jätä käsiä tahmaisiksi, joten kiva käyttää pitkin päivää. Plussaa tuoksuttomuudesta. Apteekista olen aina ohi mennen nyt katsellut muitakin Favoran tuotteita, josko olisi yhtä mieluisia, mutta kauppaan ovat vielä jääneet. Pitäs eka saada testeri kotiin jotta voi kokeilla ;)

Eucerin hoitovoide meni heti käyttöön Aatulle ja tuntuu toimivan kuiviin ihottumaläiskiin hyvin. Ei pöllömpää kun itsekin olen välillä lainannut.

Cliniquen huulipuna tuli vasta tässä viimeisimmässä mutta tykästyin siihen heti, olen etsinyt punaa joka ei kuitenkaan näytä tai tunnu liian punalta, ja tämä on juuri sellainen. Mulla punat tuppaavat usein jäämään laatikon pohjalle alkuhuuman jälkeen, toivottavasti tälle ei käy niin.

Vaikka John Gallianon hajuvesi on ihana, veikkaan että tämä pikkuinen pullo tulee riittämään pitkään. Erityistilaisuuksiin, ja niitä ei tässä viime aikoina ole ihan hirveesti ollut ;) Mulla kestää nuo normaalikokoisetkin pullot monia vuosia joten olisi ihan kiva jos myynnissäkin olisi tämmösiä minikokoja, niin voisi useammin hankkia uusia :D
 
Dermalogican kuorinta-ainetta käyttäisin mieluusti jatkossakin mutta hintansa puolesta taitaa jäädä ostamatta. Tästä on vielä käytössä se saatu näyteputeli, vaikka ihan tasaiseen tahtiin olen käyttänyt. 
Bernard Cassieren suklaakuorinnalla nautiskelen aina silloin tällöin. Tuoksuu niin herkulliselle että tekisi mieli maistaa ja nassu on ihanan pehmoinen käytön jälkeen.Tämä on toinen jota mieluusti haluaisin uuden mutta en taida raaskia ostaa. 

Semmosia lemppareita täällä. Onko joukossa teille tuttuja tuotteita? Entä muut Livbox tilaajat, mitä boxin tuotteita teille on jäänyt käyttöön?

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Vauva matkustaa (ja sulaa ja kuolee nälkään?)

Meillä on haaveissa päästä vielä tässä keväällä reissuun. Mutta kaikkea sitä pitääkin etukäteen jo pohtia, kun lähtee tuommoinen pikkuvesseli mukaan. Ensinnäkin ruoka. Aatu on syönyt ainoastaan itsetehtyjä ruokia, paitsi hedelmät kaupan purkista. Pari kertaa olen nyt kokeeksi antanut kaupan ruokia, että maistuu sitten reissussa varmasti. Mutta eihän ne kelpaa :/. Eipä silti, maistoin peruna-porkkanaa itsekin enkä kyllä maistanut siitä sen enempää perunaa kuin porkkanaakaan.. Täytyy vissiin salakuljettaa bataatti ja pari pottua matkalaukussa mukana ;) Entäs sitten maidot, säilyyhän ne varmasti hyvänä matkalaukussa...

Toinen mitä olen mietiskellyt on vaatetus. Jos sattuu kunnolla lämmintä niin sulaako se reppana noissa tavallisissa pitkähihaisissa bodeissa ja puseroissa? Tytöille kyllä on ihania tunikoita ja neuletakkeja yms. ohuempinakin, mutta juuri mitään pojalle sopivaa ohutta ei ole tullut vastaan. Uv-uikkarit tietysti pitää hankkia, kunhan ensin osaisi päättää että mimmoset. Meillä päin ei kaupoissa ole hurjan hurja valikoima, mutta onneksi on nettikaupat :) Huomasin pukuja etsiskellessä että aika suuria on hinnanerot eri kaupoilla samastakin puvusta,yli kympin!



Passikin tuli viime viikolla. Mulla ei alkuun käynyt mielessäkään että pitäähän se passikin hankkia. Onneksi äiti asiasta mainitsi, muuten ois joutunu poju jäämään kummitädin luo Helsinkiin viikoksi :D Pelkäsin vähän mikä hirvitys saadaan passikuvaksi, kun eikös ne tuppaa aina epäonnistumaan, mutta ehkä se ei pädekään vauvoihin ♥

Mutta olisko teillä antaa mitään hyviä vinkkejä mitä tulee ottaa huomioon näin pienen kanssa reissatessa? Jos vaikka multa ois jäänyt jotain huomioimatta.. mikä ei siis olisi mikään yllätys :D

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Hyvät ja huonot härpäkkeet

Vauvalle tulee hankittua yhtä ja toista. Toiset on käytössä jopa ylittäneet odotukset, mutta tokihan niitä hutiostoksiakin muutama tuli.

Ensin näitä joita ilmankin olisi tietysti selvitty, mutta jotka kivasti helpottivat arkea pienen vauvan kanssa.

Sitteri, ei meillä ollut mikään kummoinen vaan käytettynä ostettu perus sitteri, Emma taisi olla merkiltään. Sai ihan makuuasentoonkin joten Aatu oli tässä melko pienestä lähtien, esimerkiksi kun keittiössä piti jotain hääriä niin nostin sitterin pöydälle ja Aatu sai siitä katsella touhuja. Pöydällä olo piti tietysti lopettaa heti kun jätkä alkoi liikkumaan siihen malliin että saattaisi sitteristä pudota. Sitteristä oli apua myös kun yksin käytin pojua kylvyssä ja piti saada käärö laskettua johonkin siksi aikaa että saan itseä kuivattua. Myös ensimmäiset ruokailut hoitui sitterissä, ennenkuin siirryttiin syöttötuoliin.

Toinen apu ensimmäisiin kylpyhetkiin oli kylvetystuki. Etukäteen kun luin mitä vauvalle tulisi hankkia niin tästä moni tuntui olevan sitä mieltä että ihan turhake. Itse kuitenkin koin tämän todella hyväksi apuvälineeksi ensimmäisten kuukausien kylvetyksiin, ei tarvinnut jännätä että vauva pulahtaa veden alle kun muutenkin ne ekat kylvyt vähän jänskätti, ja sai kädet vapaaksi.

Soiva mobile sängyn päällä antoi aamuihin aikaa tehdä omat aamutoimet kun vauva viihtyi sängyssänsä pyöriviä pikkupehmoja katsellen. Mobilen "musiikkiosa" on vieläkin käytössä, rauhoittamaan jos yöllä ei meinaa tulla uni, vaikka muuten tästä piti luopua muutama kuukausi sitten kun sängyn päällä leijuvista öttiäisistä alkoi olla enenmmän haittaa kuin hyötyä (siis äidin kannalta ;)). Toinen äidille pieniä omia hetkiä suova härpäke oli leikkimatto, jonka ääressä poju saattoi viihtyä yksin pitkiäkin hetkiä. 

Jos näistä kuitenkin saisi valita vain yhden jota seuraavankin kanssa käyttäisi niin olisi se ehdottomasti matkarattaat. Niin kätevät kaupoilla kun ei tarvi isoja vaunuja ottaa mukaan, vielä kun meillä ei autoon sitten juuri enää muuta mahtuisikaan, ja helppo liittää turvakaukalo niihin kiinni. Muutamat kerrat ajattelin että käyn esim kaupassa ilman rattaita, kun ihan vaan nopsaan pyörähdän. Mutta oi ja voi selkäparkaa kun pojua kaukalossa vähänkään pidempiä matkoja kantelin.



Turhakkeita olikin alkuun paljon vaikeampi keksiä, vaikka kyllähän niitäkin sitten lopulta löytyi useita. Yksi mikä harmittaa ehkä eniten on kehto, se oli ajatuksena niin kiva, mutta jäi meillä ihan vaan muutamaan lyhyeen käyttökertaan, eli voinee siis laskea turhaksi. Nyt en oikein raaskisi sitä kuitekaan myydä, mutta ei se taida meillä mahtua olemaankaan :(  

Hankin etukäteen paljon imetykseen liittyviä juttuja, jotka melkein kaikki osoittautui turhiksi. Imetystyynyn käyttökerrat taisi jäädä kahteen kokeiluun, en vaan osannut käyttää sitä ja imetys sujui hyvin muutenkin. Rintapumppu, maidonkerääjä ja muut keräykseen ja säilöntään liittyvät välineet olivat myös täysin turhia, koska ei sitä maitoa sitten riittänytkään säilöttäväksi asti. Myös imetysliivien käyttökerrat jäi ihan muutamaan, urheiluliivien tyyppiset saumattomat liivit on olleet mukavampia ja niitä pystyi käyttämään myös öisin. Imetyspaitoja en ostanut yhtään, onneksi. 

Bumbon ostin hetken mielijohteesta, kun halvalla tuli vastaan. Ajattelin että se voisi olla kätevä uimahallissa, mutta kaukalo on toiminut toistaiseksi hyvin ja siitä ajattelin siirtyä pesuvatiin. Jossain kehuttiin tätä hyväksi myös kotona saunoessa, mutta pesuvati taitaa olla parempi siinäkin. 

Myös turhakkeista löytyy leikkimatto, koska sorruin ensin ostamaan söpön ja nätin maton - joka siis oli ihan liian tylsä vauvan mielestä. Kaverilta sain kuitenkin lainaan kamalan värikkään maton, ja johan alkoi viihtymään :D

Semmosia. Löytyykö muiden hyödykkeistä tai turhakkeista samoja vai meneekö ihan just toiste päin? Nämähän on niin yksilöllisiä, yhtä monta tapaa ja tarvetta kuin on vauvoja ja äitejäkin :)

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Kyykkyhaaste

Kaveri kutsui naamakirjan kautta minut mukaan Motiviren kyykkyhaasteeseen, joten täytyyhän sitä nyt ainakin yrittää. Sain kutsun vasta tänään, mutta hyvin ehtii vielä mukaan, meille mattimyöhäsille on tehty oma "kalenteri" rästeineen. 



Olin niin innokas että tein ensimmäisen satsin heti (autsautsauts), ja vasta sitten huomasin että tänään olisi ollut lepopäivä ja huomenna ekat kyykyt :D. Mutta ehkä lorvailen sitten huomenna, jos nyt edes pääsen liikkeelle ;) 

Muita maaliskuussa kyykkääviä?


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Uusi olkkari

Saako taas ihmetellä kuinka tämä aika menee nopiaa? Viikko taas hurahtanut ja itseasiassa koko helmikuu meni ihan hujauksessa ohi.. Nyt nappasin hetken tänne blogin puolelle, ennenkuin rupean leivontapuuhiin, laskiaispullia tekee mieli. Toivottavasti ehdin saada taikinan nousemaan Aatun päikkäreiden aikana :)

Mutta blogi ensin ;) 

Kysyin viime viikonloppuna kylässä olleelta ystävältä josko hän auttaisi minua siirtämään sohvan toiselle seinälle. No, lopulta siinä kävi niin että sohva, pöytä ja tv-taso pysyi paikoillansa mutta kaikki muu sitten vaihtoikin paikkaa, eteistä myöten. Ja tykkään hurjasti! Itsellä ei olisi käynyt moiset sijoittelut mielessäkään, joten kiitos vaan Jennaliini ♥  Viikolla oli muutamia ihania aurinkoisia päiviä, joten sain nappastua muutamat kuvat uudesta sohvasta ja samalla koko uudistuneesta olkkarista. 



Keltaista löytyy tosiaan ihan vaan pieninä läiskinä, mutta kivasti piristää ilmettä ja mieltä jo näinkin. Piipahdin perjantaina Ikeassa, hain samalla ystävän meille kylään ♥, ja muutama pieni keltainen tuli vielä lisää ihanan tuoksuisten kynttilöiden muodossa. Ja keittiöstäkin itseasiassa löytyy keltaista, henkkamaukan raitamatosta :)

Mutta nyt jauhot esiin ja taikinan tekoon. Mäenlaskut taitaa jäädä tältä erää väliin, kun eihän tuolla ole lunta :o. Vaikkei talvi ihan niin mun juttu olekaan, kevättä kovasti jo odotetaan, niin toivottavasti kuitenkin ensi vuonna lunta tulee sen verran, että Aatu pääsee nauttimaan kunnon talvileikeistä. Ainakin pariksi viikoksi ;D