Viikon krapula plus muuta mukavaa

 Kiitos ihanista viesteistänne ♥

Täällä on yksi superväsy bloggari, vapaahetket kotona menee hyvin pitkälti viltin alla tekemättä mitään. Tuossa yksi päivä paistoi aurinko paljastaen ihanat pölykertymät joka paikassa, pyykit ovat olleet kuivumassa jo kohta viikon päivät, puhumattakaan että olisi jumpalla käynyt.. Väsy ei tosin ole se suurin syy saamattomuuteen vaan alituinen etova olo - kuin olisi kankkunen koko ajan (tulee ihan ne kesäiset serkun rippijuhlat mieleen..). Onneksi ei kuitenkaan ole tarvinnut pönttöä käydä halailemassa kuin kerran. Koko ajan on nälkä mutta mitää ei tekisi mieli syödä. Ja jottei siinäkin olisi tarpeeksi niin yöllä sitten kärsitään karseista turvotusmahakivuista ja ilmavaivoista (tässä kohtaa ville on varmaan superkiitollinen unenlahjoistaan, se ei nimittäin mihkään pikku töräyksiin herää). Jumpalle eikä kyllä juuri lenkillekään en tosiaan jaksanut mennä koko viime viikossa, mutta onkin varmaan ihan parasta että jätän nuo sisäliikunnat kunnes mahavaivat helpottavat :D Voi vitsi kuinka kadunkaan sitä kun kesällä nauroin työkaverille joka kertoi että hänellä oli aikanaan ensimmäisiä raskausoireita olleet juurikin kamalat ilmavaivat -karman laki toteutui. 

Tuntuu hölmöltä valittaa kun niin kovasti tätä on kuitenkin odottanut, mutta valitinpa nyt silti ;) Enkä minä tätä poiskaan vaihtaisi. Ehkä tämä kohta helpottaa, itseasiassa eilen oli jo aika hyvä päivä väsyä lukuunottamatta, ja viimeyön sain nukkua ilman masukipuja.

Ensimmäinen neuvola oli vasta viime viikolla, ja nyt sitten odotellaan kutsua ultraan. Siellähän niitä asioita vasta selviää, ihan kartalla ei olla edes siitä koska vauva mahdollisesti olisi tulossa, ku ei mulla noita menkkoja ole ollut sitten heinäkuun, eikä tässä kuiten niin pitkällä olla! Masukaan ei vielä näy, muuta kuin tuon kivan turvotuksen johdosta - töissä mennään housunnappi auki :D Oli muuten aika hauskaa ku nyt mulla neuvolatätinä sama, joka on lapsena ollut meidän kouluterkkarina :)

Sain viikonloppuna jo ensimmäisen lahjankin odotuksen johdosta, ihana Satu oli vierailemassa ja muisti minua (siis meitä) pikkuisella tuttipullolla ♥

Oi vitsi kuinka jännitänkään näitä seuraavia kuukausia, kunpa kaikki menisi hyvin eikä tämä hurja etukäteen intoilu koituisi kohtaloksi. Olen aina ajatellut että jos joskus tulen raskaaksi niin en kyllä varmana kerro asiasta ennenkuin on pakko. No, johan minä ensimmäisen positiivisen tuloksen saatuani olin asiasta malttamattomana kertomassa..

Mutta nyt valmistautumaan iltavuoroon. 

Ihanaa alkanutta viikkoa ihanat!