tiistai 24. tammikuuta 2012

Iso urakka, pieni lopputulos

Syyskuun alkupuolella alkoi kutominen. Ja vasta nyt tuli valmiiksi. 
Voisi kuvitella että jotain suurempaakin on väkerretty, mutta ehei.

Innostuin aloittamaan pannan neulomisen syyskuussa alkutalven kylmille lenkeille, mutta meneehän tämä sitten keväällä, kun pipo on jo liikaa.

Pannasta tuli vähän turhan leveä, pieneen pallopäähäni olisi riittänyt kapeampikin. Mutta tajusin sen siinä vaiheessa kun en enää jaksanut aloittaa alusta. Ainahan voi tehdä toisen. Jos sen aloittaisi jo kesällä niin saattaisi saada ajallaan käyttöön.

Vitsi et olis ihana osata kutoa muutakin kuin oikeeta ja nurjaa. Ja että innostus riittäisi aloittamisen jälkeen loppuun asti. Jokunen vuosi sitten aloin tekemään Villelle sukkia joululahjaksi. Toisen sukan sain kyllä valmiiksi ja toisen kantapäähän asti, tosin sekin oli jo reilusti yli joulun, mutta sitten kutimet unohtuivat kaapin perukoille. Parin vuoden kuluttua annoin ne äidille "viimeisteltäväksi", kun en enää muistanut miten olin edellisen tehnyt. Missä lie ovat nyt. 
Villeä tuskin harmitti :D 

Ulkona on ihanan näköinen ilma, mut poskethan siellä paleltui kun kävelemässä käytiin. Yh. Ei aurinko lämmitä vielä yhtään :( 
 Koirille laitoin tossut kokeeksi etutassuihin, kun ei niitä vielä olla yhtään käytetty (paitsi Danalta yksi jo hukkui heti jouluna kun pidettiin siteen päällä suojana), mutta pikkuhiljaa sain matkan varrella niitä taskuuni sujautella kun putosivat jaloista. Höh.  

minähän en näissä hölmöissä tossuissa kävele metriäkään.

Ville keksi syyn sille miksi tykkään haistella koirien tassuja; ulkona ne aina kuopsuttelevat toisten pissejä. 
Jep.

Ja lunta oli yön aikana tullut taas lisää isot kasat. Ei kyllä tarvis enää tulla.

 

Viime talvena noita marjapensaita ei näkynyt yhtään, mitenköhän tänä vuonna käy..

5 kommenttia:

  1. Kivoja kuvia oot napannut :)
    Voi harmi jos ei tossut pysy. Olethan laittanut tarpeeksi tiukalle? :) Meillä kans kävellään alkuun hassusti tossujen kanssa, mut pian viipotetaankin onneissaan, kun huomaa ettei tuu kylmä.
    Mä kans alotin sillon joskus neulomaan ja niille sijoilleen se on jäänyt. Tykkään, mutten jaksa tehdä sitä :D Aina joku muu tekeminen voittaa neulomisen.
    Onko muuten Yaralle ja Danalle kasvanut talven aikana paksummat tassunpohja karvat? Tare on kasvattanut ihan hassun paksut :D

    VastaaPoista
  2. No yritin kyllä laittaa niin tiukalle kun sai, mut täytyy ens kerralla viel vähä enempi kiristää :D En mäkään kotona saa neulottua yhtään, yövuoroissa töissä oon aina välillä tehnyt :) Kotona tosiaan keksii muutakin tekemistä :D
    Ei oo tullu lisäkarvoja neideille, talven varalle on tainu tulla ainoastaa lisäkerros rasvaa :D

    VastaaPoista
  3. Meidänkin pitäis vähän paremmin paneutua testaamaan noita tossuja, oon vaan niin varma ettei onnistu niin en ole edes viitsinyt :D Mä tykkään neuloa, mutta alkaa vähän kyllästyttää tehdä vaan villasukkia toistensa perään :D Muuta en oikein osaa enkä ole jaksanut opetella :D Ja villasukat on nopeet tehdä, jossain villapaidassa menis ikuisuus ja ehtisin kyllästyä siihen :) Anoppi oli mielissään kun sai joululahjaksi minun tekemät villasukat, kun ei ite osaa ;)

    VastaaPoista
  4. Kivan pannan olet saanut aikaiseksi. Itse neuloin jouluksi tyynyn yhdelle sukulaiselle joululahjaksi,oli siinäkin oma hommansa. Mutta nyt jos aloittaisi niin ehkä jouluna olisi valmista..

    Mietin kuumeisesti tilauksen tekemistä ellokselle,kysyisin sinulta onko mahdollisten hutiostosten palauttaminen sinne yhtä helppoa kun henkka maukalle? :D

    Marie

    VastaaPoista
  5. Heidi: Mustakin on ihana saada villasukkia lahjaksi, etenkin äidin tekemiä koska ne on parhaita ;), mutta muutenkin, koska itse en tosiaan niitä osaa tehdä. Ja kaupasta ostetut ei oo yhtään mitään itsetehtyjen rinnalla.

    Marie: Tyynyssä olisikin tekemistä :D Mutta ne on kyllä kauniita, joten ehkä joskus aloitan itsekin sellaisen urakan..
    Ellokselle palautus onnistuu yhtä helposti kuin Hennesillekin :)

    VastaaPoista