Uusi viikko

Ajattelin aloittaa viikon reippaasti ja mennä pitkästä aikaa jumpalle Aatun kanssa. Tässä kun on ollut kaikenlaista loppumattomasta flunssasta lähtien, ja viime viikolla unohdin koko jumpan, niin on taas tullut aika monta väliviikkoa. Kiirehän siinä taas tuli, ja ihan viime minuuteilla kiiruhdin salille. Kuuntelin jo portaikossa että nyt ei ihan kuulosta meidän jumpan musiikilta, oonko sekoittanut päivät ja tänään ei olekaan maanantai? Ei nyt sentään, multa oli vaan mennyt ihan ohi että on alkanut kesäohjelma ja tämä taaperojumppa loppunut. Ja harmikseni huomasin että sitä ei ole koko kesän aikataulussa ollenkaan, just ku olisin ehkä innostunut siellä käymään.

No, täytyy keksia jotain muuta. Olen viime päivinä vähän funtsinut että pakko alkaa käymää yksin jumpalla tai jotain muuta toimintaa ilman Aatua, välillä tuntuu että pää hajoaa, kun ollaan niin paljon kaksin kotona, ja jos jossain käyn niin poju on lähes aina mukana satunnaisia kauppareissuja lukuunottamassa. Pari tuntia ihan omaa aikaa viikossa voisi tehdä kummia, ja jaksaisi taas ihan eri tavalla. Eipä silti, kovasti tästä kotona olostakin nautin, mutta ehkä olisi jo aika alkaa taas ajatella välillä ihan vaan itseään?

Jumpan sijasta mentiinkin sitten Lidliin ostamaan hyvää leipää, ja saatoin jotain muutakin hyvää ostaa. Tosin tein tällä kertaa huonon valinnan, ei ollutkaan niin hyvää. Jälkeenpäin vähän harmitti, olisi pitänyt tyytyä pelkkään leipään niin kuin oli alkuun tarkoituskin, pitikin mennä sortumaan siellä uunituoreiden herkkujen edessä.

Hyvästä puheenollen, tein Vappuna mukkeja. Aikamoista sotkua oli ja taikina ihme tököttiä johon piti hirveesti laittaa jauhoja ja silti tarttui joka paikkaan kiinni. Kainy, kun äiti oli reseptiä puhelimessa kertoessaan unohtanut sanoa rasvan. Kyllähän mä taikinaa tehdessä vähän ihmettelin että onkos tää joku kevytmunkkien ohje kun ei rasvaa tuu ollenkaa, mutta en sitten viitsinyt soittaa äitille varmistaakseni asiaa. Ei ihan niin hyviä munkkeja mitä odotin, mutta täytyy joskus kokeilla uusiksi, ja reilusti voita ;)

Huhuilin täälläkin jokin aika sitten punaisten housujen perään, ja sainkin hyvän vinkin että PO.Pilta löytyisi. Nyt on sitten meidänkin pojulla punaiset byysat. Onnea on ihanat ystävät jotka auttavat toteuttamaan kaikenlaisia päähänpinttymiä, kummitäti toimi välittäjänä ja toi pojalle punaiset housut ♥ Edes vähän piristystä tänne RÄNTÄsateen keskelle. Ihanaa..